skip to main |
skip to sidebar
Yleensä en tee samaa mallia kahteen kertaan, mutta tein kuitenkin Cissylle samantapaiset sandaalit kuin CED-nukelle, kun malli oli mielestäni kiva, solkia oli vielä jäljellä ja satuin löytämään sopivanväristä nahkaa. Tuota nahkaa olikin aika iso pala ja suunnittelin siitä avokkaita, mutta enimmäkseen se on kyllä mennyt sisä- ja ulkopohjien tekemiseen näitä lukuunottamatta, koska se on juuri oikeaa sävyä vaaleisiin kenkiin käytettäväksi.
Alla toinen pari, jossa idea on sama kuin aiemmin Cissylle tekemässäni parissa. Koristeita oli vielä jäljellä ja halusin tehdä vähän tukevamman parin, koska alkuperäisissä oli melko hutera korko. Lisäksi näissä nahka on sisäpuolelta käsitelty sealerilla eikä kengistä pitäisi lähteä väriä nuken jalkoihin.
Tuota väriasiaa en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, mutta nyt kun olen tehnyt joitakin pareja myyntiin, olen ottanut senkin huomioon. Omalla Cissylläni on värijälkiä alkuperäisen asun verkkosukkahousuista, joten sillä eivät pienet lisätahrat olisi hirveä katastrofi, vaikka tietysti parempi, ettei niitä tule.
Kenkien lisäksi olen tehnyt muotinukeille joitain koruja. Tein aiemmin koruja itsellenikin, mutta en ole tehnyt pitkiin aikoihin ja myin suurimman osan tarvikkeistakin pois. Kaikkein pienimpiä helmiä jätin kuitenkin aika ison purkillisen juuri muotinukkejen tarpeisiin.
Hienoin (ja kallein) koruista lienee tämä hematiiteista ja aidoista Swarowskin kristalleista tehty helminauha. Tein tämän alunperin Kitty Collierille erästä tiettyä asua varten, mutta asu on nyt poistettu käytöstä, koska se osoittautui päästävän väriä.
Alla muita tekemiäni helminauhoja, ensimmäinen pelkistä hematiiteista ja toinen lasihelmistä.
Näiden lisäksi olen muokannut jotain valmiita koruja, esimerkiksi seuraavassa kuvassa olevaa äitini vanhaa kaulakorua. Korusta oli kadonnut pari kiveä, joten poistin ne osat ja vaihdoin ketjun lyhyempään.
Seuraavassa lasihelmistä tehty rannekoru, jossa olen käyttänyt kumilankaa, koska lukko olisi ollut liian iso korun pituuteen nähden. Nuken kädestä roikkuva ketju on nahkaisen kännykkäkotelon lenkki.
Ja tässä kännykkä, joka on tehty Cernit-massasta. Ehkä hieman kömpelön näköinen näin isona, mutta kannattaa ottaa huomioon, että sen mitat ovat oikeasti 1,1 x 2,5 cm.
Ostin askartelumaaleja, jotka käyvät monenlaisiin materiaaleihin, mm. kankaisiin. Nämä ovat sellaisia, joilla tehdään koholle jääviä kuvioita ja maali pursotetaan suoraan putkilon kapeasta kärjestä paikalleen.
Lähinnä tarvitsin kullan- ja hopeanväristä ja mustaa, mutta ostin myös pinkkiä, kun sitä oli saatavilla. Ja sitähän piti tietysti heti kokeilla tekemällä Cissylle yöpaitaan sopivat pistokkaat. Käytin sabluunaa, koska noin pienen kuvion tekeminen ei muuten oikein onnistu. Tupsut ovat peräisin koristenauhan pätkästä, jossa niitä oli parin sentin välein metallilangassa.
Kokeilin myös tehdä Cissylle samantapaiset avokkaat kuin aiemmin CED-nukelle pinkistä verkkokankaasta. Näihin laitoin tuota samaa pinkkiä reunoihin ja peittämään sisäpohjan reunat niin, etteivät ne näy ulospäin. Värin levittäminen vaatii vielä vähän harjoitusta, kun se pitäisi saada vedettyä riittävän paksulti ja tasaisesti yhdellä kertaa. Nyt jouduin paikkailemaan sitä jälkikäteen.
Olen tehnyt useamman parin avokkaita kokeillessani erilaisia materiaaleja. Kuvassa Cissyn avokkaat ruskeasta nahasta. Nahka oli oikeastaan vähän turhan paksua, joten lopputulos ei ole paras mahdollinen.
Tein myös muutaman parin CED-nukeille. Ensimmäiset ovat nahkaa, mutta koska se oli paljon ohuempaa kuin edellisen kuvan kenkäparissa, jälki on luonnollisemman näköistä. Seuraava pari on hopeanvärisestä kankaasta, joka on vahvistettu sealerilla. Kangas on varsinkin CED-nuken kenkiin parempi materiaali kuin nahka. Viimeisenä toinen versio kakkupaperitekniikasta, jota käytin valkoisiin Cissyn avokkaisiin. Tällä kertaa käytin vain pohjana tummaa kangasta, jolloin paperin kuviot tulevat paremmin näkyviin.
Nuo kolme CED-nuken kenkäparia ovat eBayssä myynnissä, kun testailen, olisiko näihin kiinnostusta. Cissyn kengät eivät ainakaan tunnu herättävän kummemmin kiinnostusta (olen kokeillut laittaa muutaman parin myyntiin), mutta se voi johtua siitä, että useimmiten Cissyt puetaan vanhanaikaisesti ja tekemäni kengät ovat uudenaikaisia.
Saanko esitellä, Madame Alexander Doll Companyn "Seventies Strut Cissy":
Tästä tuli tällainen yöpaitaotos, kun nukke on tällä hetkellä "asujen välillä" eli olen suunnittelemassa sille uutta asukokonaisuutta. Cissyllä on pituutta reilu puoli metriä, kädet ovat suorat, mutta polvissa on nivelet. Myös vyötärö kääntyy hieman eteen ja taakse ja vähän enemmän sivuille. Silmät ovat lasia ja sulkeutuvat kun nukke on vaaka-asennossa. Cissyt ovat valitettavasti lähes kalleimmasta päästä isoja muotinukkeja, mutta tämä oli hieman halvempi, koska löytyi eBaystä ilman alkuperäistä asua.
Tuoli, jossa Cissy istuu, on itse tehty:
Mittailin omaa nojatuoliani ja pienensin mitat neljännekseen. Tuolin runko on pahvia ja kankaan alla on huopaa pehmusteena. Pystyosa on kaarelle taivutettua pahvia ja jalat ovat puuta. Kasaamisessa käytin liimaa. Joskus teen vielä paremman tuolin, mutta tämä saa kelvata toistaiseksi.
Vaaleanpunainen yhdistetään yleensä Barbieen, mutta pitsikokeilujen innostamana tein pinkit kengät CED-nukelle, kun minulla sattui olemaan muutama pala pinkkiä verkkopaitakangasta. Palat olivat peräisin Eurokankaan ylijäämäpalalaatikosta eli minulla ei *todellakaan* ole pinkkiä verkkopaitaa.
Käväisin ostamassa uuden pullon sealeria ennen kuin entinen loppuu ja siitä selvisi aineen salaisuus. Se ei olekaan varsinaisesti lakkaa, vaan polyuretaania, mikä selittää sen ikävän hajun märkänä. Kuivana se ei onneksi haise miltään. Aine on lakkaa parempi siinä mielessä, että se tekee ohuista tai reikäisistä kankaista paljon kestävämpiä, jolloin ne soveltuvat kenkien tekoon. Itse asiassa se auttaa minkä tahansa kankaan kanssa, koska se jäykistää kankaan niin, että se pysyy halutussa muodossa.
Vahvistin kankaan ensin sealerilla ja kankaan kuivuttua leikkasin sen kaavan mukaan ja liimasin reunaan hopeanväristä kangasta, että se olisi siistimpi. Käytin samaa hopeanväristä kangasta myös sisäpohjissa, koska se mielestäni sopi näihin varsin muovisen vaikutelman antaviin kenkiin.
Seuraavassa kuvassa päällys on paikallaan. Kantapään sauma jää näissä vähän ikävän näköiseksi, mutta sille ei voi mitään. Tietysti oikein tarkasti sovittamalla kankaan reunat voisi saada päällekkäin niin, että reiät osuvat kohdalleen, mutta silloin kenkä saattaisi jäädä vähän väljäksi.
Tein korot massasta ja oikean pinkin löytäminen värejä sekoittamalla olikin vähän hankalampi homma, varsinkin kun en ole tottunut sekoittamaan värejä. Onneksi minulla oli neonpinkkiä massaa, jolla pääsi valkoisen kanssa hyvin alkuun ja sitten vain piti lisäillä pieniä nokareita muita punaisia oikean sävyn saamiseksi. Koron muotoilun tein leikkaamalla ja taivuttamalla paperista halutunmuotoisen "tötterön" ja painamalla massan siihen. Sitten vain leikkasin askarteluveitsellä molemmista päistä pois ulospursuavan massan ja paistoin korot paperin kanssa. Paperin poisto paistamisen jälkeen ei sujunut aivan ongelmitta, mutta lähti se sentään lopulta.
Sitten olikin jäljellä enää ulkopohjien ja korkojen liimaus paikalleen. Lopputulos näyttää sitten tältä:
Tämä ilmiö tapahtui yhden projektin kanssa. En ole aiemmin yrittänyt tehdä Cissylle saappaita nahasta. Yhdet olen tehnyt joustavasta kankaasta ja siinä ei varren tekeminen ollut mikään ongelma. Nahan kanssa se sitten on, ellei tee varresta sellaista suoraa ja väljää, mutta kun se ei oikein sovi Cissyn tyyliin.
Niinhän siinä sitten kävi, että varren muotoilu meni pieleen eikä sitä pystynyt enää millään korjaamaan, joten Cissy sai nilkkurit. Saappaiden teosta en ole luopunut, mutta täytyy vähän mietiskellä, miten varren saa tehtyä kunnolla.
Tässä kuva niistä nilkkureista, jotka ovat kyllä onnistuneet eli alaosassa ei ole mitään vikaa, varren vain joutui katkaisemaan.
For an English translation of this post, see here.
Kun olin kokeillut helmikoristeisiin kenkiin sealeria, joka on kai jonkinlaista vesiliukoista lakkaa, tuli mieleeni, että sitä voisi ehkä käyttää myös toisenkin ongelman ratkaisemiseen. Olin suunnitellut kenkien tekemistä pitsistä jo jonkin aikaa, mutta en vain keksinyt, miten jäykistää ohut ja venyvä pitsi helpommin käsiteltäväksi.
Niinpä aloitin kokeilun levittämällä pitsin paksulle muovikalvolle ja levittämällä sille sitten sealeria. Kuivumisen aikana pitsiä tarvitsi siirtää välillä eri kohtaan muovilla ja kääntää toisin päin, ettei se tarttuisi liian tiukasti kiinni ja että se kuivuisi nopeammin.
Kuivuttuaan pitsi oli melko jäykkää ja sitä pystyi leikkaamaan helposti ilman, että reunat rispaantuivat tai venyivät. Niinpä tein siitä avokkaat ihan normaaliin tapaan. Vaikka pitsin reuna pysyi suhteellisen siistinä, kiinnitin siihen kuitenkin varmuuden vuoksi kapean nahkasuikaleen. Seuraavassa kuvassa päällys paikalleen kiinnitettynä, ulkopohjat leikattuna ja korot odottamassa päällystämistä.
Päädyin lopulta tekemään kaksikin erilaista paria näitä avokkaita. Molemmissa on muuten samanlainen korko, mutta mustien kenkien korot maalasin mustaksi ja päällystin pitsillä, kun taas ruskeiden korot päällystin ruskealla nahalla ja jätin pitsin pois.
Mainostanpa tässä nyt sitten, että laitoin yhden isoista muotinukeistani myyntiin huuto.nettiin. Yhtään uutta isoa nukkea ei voi tilanpuutteen takia hankkia ennen kuin entisiä on karsittu, joten Kitty saa olla ensimmäinen lähtijä, jos vain ostaja löytyy. Tässä linkki ilmoitukseen.
Siirrytäänpä sitten 20 vuotta edellisestä parista taaksepäin eli 1940-luvulle.
En yleensä ole kovin tarkka aikakausien kanssa, vaan otan vaikutteita sieltä täältä ja yhdistelen niitä lähinnä moderneiksi kengiksi. Yksi aiemmin tekemistäni kenkäpareista on kuitenkin tietyn kuvan innoittama ja vaikka kengät eivät ihan samanlaiset olekaan, niin kuitenkin riittävän lähellä, että 1940-luvun tyylin tunnistaa.
Kuva on tämä:
Kuvan pohjalta tehty kenkäpari on tämä, joka olikin jo kerran esillä korkkipohjien yhteydessä:
Kenkien pohjat ovat korkkia, muuten ne ovat nahkaa. Tein ensin kiilakorkopohjan, josta sitten kaiversin mattoveitsellä sen verran pois, että sain näkyviin erillisen koron. Kirjassa, josta ylempi kuva on, tällaisesta tukevasta korosta käytettiin nimitystä "Cuban heel".
60-luvulla vaikutti kuuluisa muotisuunnittelija Mary Quant. En ollut törmännyt nimeen aiemmin muualla kuin Daisy-nuken vaatteiden yhteydessä, mutta hän näyttää suunnitelleen vaatteiden lisäksi kenkiä. Erityisesti minua kiinnosti yksi kenkäpari, joka voisi periaatteessa olla ihan moderni. Seuraavassa kuva kirjasta "Shoes: What Every Woman Should Know?
".
Tein oman version tästä parista. Alkuperäisten materiaali on ollut muovia, mutta muovin liimaaminen on sen verran hankalaa, että tein kengät nahasta. Ensimmäisessä kuvassa kenkien perusmateriaalit: sisä- ja ulkopohjat ja päälliset. Seuraavassa samat kengiksi tehtyinä. Korot ovat alkuperäistä matalammat, koska nukella, jolle nämä tulevat, on ihan tasainen jalanpohja. Koroissa on kaksi kerrosta samaa nahkaa kuin ulkopohjassa.
Kenkien viimeistelynä on hihna, jossa on rei'itys metallirenkaineen sekä solki. Reikien tekemistä varten piti käydä ostamassa erikseen pihdit ja renkaita, mutta niistä on varmasti hyötyä muissakin projekteissa.
Nahka oli vähän turhan paksua, joten ulkopohjien reunassa on kulmia. Voi olla, että kokeilen näiden tekoa vielä uudelleen jossain vaiheessa sopivammasta materiaalista, vaikka todennäköisesti teen mieluummin jonkun vähän toisenlaisen version.
Kenkien teko on helpompaa, kun ei tarvitse käsitellä koko nukkea ja siksi olen tehnyt joidenkin jaloista kipsivalokset. Nyt kun ajattelin tehdä vanhalle nukelleni muutaman kenkäparin, koska kiinnostaa kokeilla, mitä kaikkea voi tehdä tasapohjaisina, päätin tehdä valokset myös sen jaloista.
Ensimmäiseksi piti tehdä lateksimuotit nuken jaloista. En ole vielä tähän mennessä huomannut, että lateksi olisi vahingoittanut minkään nuken jalkoja, vaikka osa niistä on melko huokoista muovia, joten en erityisemmin hermoillut tämän sileäpintaisen nuken kanssa.
Ensimmäisessä kuvassa nukke tiskialtaan reunalla märkää lateksia jaloissaan. Vedin lateksia melkein polviin asti, koska ajattelin tehdä lestit, joilla voisi tehdä myös saappaita. Huomattavasti helpompaa on jättää muotti nilkan korkeudelle. Toisessa kuvassa kuivunut muotti, joka on valmis vedettäväksi pois nuken jalasta.
Kuten tästä kuvasta näkyy, muotit ovat aika ohuita.
Liian ohuita, kuten valuvaiheessa kävi ilmi. Muotit eivät pysyneet kunnolla pystyssä ja jalkaterä pullistui jotenkin niin että se ei ole ihan samanlainen kuin nukella. Lopulta piti tehdä tynkälestit, kun ei muottia saanut pysymään läheskään muodossaan muuten. Lisäksi kuten kuvasta näkyy, toiseen jalkaan jäi vielä varpaiden päälle ilmakuplia.
Ei hyvä, ei ollenkaan. Ihmettelin hirveästi, mistä moinen, kun Cissyn jalkojen muotit ovat melkein liiankin paksut. Sitten muistui mieleeni miten ne aikanaan tein. En vetänyt lateksia siveltimellä kuin ensimmäisen kerroksen. Sen jälkeen dippasin jalan suoraan lateksipurkkiin, että ainetta tuli reilu kerros. Siksipä ne onnistuivatkin niin hyvin.
Eipä kai sitten muuta kuin uusi yritys ja tällä kertaa oikealla menetelmällä.
Maalasin ensin kengät sopivalla pohjavärillä, ettei valkoinen paistaisi läpi, vaikka voisihan sekin olla mielenkiintoisen näköistä.
Maalin kuivuttua levitin reippaasti kimalleliimaa kenkien pinnalle. Putkilon kyljessä annettiin kuivumisajaksi 30 minuuttia, mutta se ilmeisesti tarkoitti paljon ohuempaa kerrosta. Annoin kenkien kuivua rauhassa seuraavaan päivään ja silloin ne olivatkin kuivat.
Ainut virhe tuli siinä, että poistin lestit kengistä ennen kuin liima oli kuivunut ihan kokonaan ja kengät jotenkin kutistuivat. Ne mahtuvat kyllä lestin päälle, mutta Cissyn jalkaan niiden saaminen on työn ja tuskan takana. Tiedänpähän seuraavalla kerralla, että lesti pitää jättää paikalleen kunnes liima on aivan kuivaa.
