31.1.06

Suomalainen kenkä

Akateemisesta kirjakaupasta löytyi viime viikolla uusi suomenkielinen kenkäkirja: Suomalainen kenkä. Pinkojia ja piikkareita. Kirja kuuluu Tampereen museoiden julkaisuihin ja kertoo suomalaisten kenkien historiasta 1870-luvulta lähtien. Kirjaa on saatavissa myös englanninkielisenä, mutta kun kerrankin on kunnon kirja suomeksi, niin kuka kaipaa vieraskielistä versiota. Hieman kallishan tuo oli verrattuna muihin aihetta käsitteleviin kirjoihini, mutta koska se on ensimmäinen laatuaan, niin pakkohan se oli saada.


En vielä ole ehtinyt tutustua kirjaan kunnolla, vaan vasta selaillut sitä, mutta se näyttää erittäin lupaavalta. Kuvia on paljon ja niitä minä nimenomaan noista kenkäkirjoista etsin, että saan uusia ideoita. Tästä kirjasta voisi kyllä yrittää kopioida jotain mahdollisimman aidon näköisenä. Olisihan se ihan mielenkiintoista tehdä joku vaikka 40-luvun kenkä minikoossa.

30.1.06

Toisenlaiset korkkipohjat

Yleensä olen tehnyt korkista joko kiilakorkoja tai niistä muokattuja pohjia, mutta nyt päädyin kokeilemaan uudenlaista menetelmää.

Leikkasin pohjan korkkilevystä kolmena osana. Tässä on otettava huomioon, että osien pitää olla pitempiä kuin ne ovat lopullisessa muodossaan, koska niiden reunoja joutuu muotoilemaan. Palat kannattaa myös merkitä, etteivät vasemman ja oikean puolen osat mene sekaisin tai joku pala käänny vahingossa väärin päin.

Sen jälkeen viistosin reunat mattoveitsen avulla niin, että palat sai liimattua toisiinsa oikeassa kulmassa. Seuraavassa kuvassa ensimmäiset kaksi palaa liimattuna toisiinsa.


Kun pohja oli kokonaan liimattu kokoon, pyöristin vähän korkin reunoja ja tein kolot korkoja varten. Kolot piti tehdä siksi, että korot olivat putkimaisia lasihelmiä, joiden yläpään viistoaminen olisi ollut aivan liian vaikeaa. Helpompaa oli tehdä pohjiin kolot, joiden avulla korot sai oikeaan asentoon.


Korot tein kuten CED-nuken mustiin sandaaleihin eli kiinnitin ne massapaloihin. Painoin ensin massan kengänpohjan koloon ja sitten koron paikalleen oikeaan asentoon. Sitten irrotin massan pohjasta ja asetin korot paperista rakentamaani telineeseen paistamista varten.


Paistamisen jälkeen liimasin korot paikalleen. Yleensä jätän koron liimaamisen viimeiseksi, mutta tässä tapauksessa piti reunojen päällystykseen käytettävä kangas saada peittämään massan ja korkin raja.


Sitten liimasin pohjan reunoihin kangasta sekä ulkopohjan paikalleen.


Sisäpohja ja päällys on tehty samalla tavalla kuin valkoisissa helmipistokkaissa. Liimasin vielä ulkopohjaan käyttämästäni nahasta pienen korkolapun ja maalasin nahan reunat punaisella maalilla.

29.1.06

Barbien sandaaleja

Yksinkertaisin mahdollinen kenkä on sandaali. Tein California Girl Barbielle lisää niitä muutamasta nahan palasta ja nauhanpätkästä.

Nahasta leikataan kaavan avulla sisä- ja ulkopohjat, remmit liimataan paikalleen, sen jälkeen ulkopohja ja lopuksi korko. Paljon yksinkertaisemmin tätä ei voi tehdä.

Ensimmäisessä parissa on kullanväristä koristenauhaa ja litteät kullanväriset helmet korkoina. Helmien reiät peitin ulkopohjaan käytetystä nahasta tehdyillä korkolapuilla. Korkolapuista on sekin hyöty, että nukke tosiaan pystyy seisomaan omilla jaloillaan, kuten sen on tarkoitus. Paljas helmi oli liian kaareva ja liukas eikä nukke pysynyt pystyssä.

Toisessa parissa on vaaleansinistä koristenauhaa, johon liimasin muutaman koristeen. Pohja on tummansinistä nahkaa ja korot tummansinisestä massasta.

Kolmannessa parissa on toisenlaista koristenauhaa, joka on itse asiassa vähän turhan paksua. Korot on näissäkin tehty massasta.

28.1.06

Valkoista

Löysin Tiimarista ihan pienen pieniä lasihelmiä, sellaisia mannaryynin kokoisia. Niitä oli valkoisia, kullanvärisiä, kirkkaanpunaisia ja tummanvihreitä. Siinähän alkoi heti mielikuvitus laukkaamaan, että mitä kaikkea näistä voisikaan tehdä.

Ensimmäinen kokeilu on valkoiset helmikoristeiset pistokkaat Cissylle. Koska minulla ei ole valkoista nahkaa, piti käyttää muita materiaaleja.

Sisäpohjat (ulommaisena) tein valkoisesta huovasta, jonka liimasin pahville.


Päällys on kangasta. Yleensä kyllästän kankaan liimalla rispaantumisen estämiseksi, mutta tällä kertaa tein siistimpää jälkeä ja ompelin päällykseen pienen vuoriosan. Vasemmalla päällys käännettynä ja oikealla kääntämättä, vuoriosa päällimmäisenä. Vuori saa olla huomattavasti pienempi kuin päällysosa, koska sen ei tarvitse yltää sisäpohjan alapuolelle. Itse asiassa on parempikin, ettei se yllä sinne, koska pohjasta tulee muhkuraisempi, jos sen alle liimattava osa on kovin paksu.


Korot tein jälleen massasta. Koron pohjasta saa tasaisen tekemällä korosta vähän liian pitkän ja leikkaamalla ylimääräisen pois askarteluveitsellä paistamisen jälkeen.


Tässä päällys paikalleen liimattuna ja korot päällystettynä kankaalla. Kuvassa näkyvät lestit ovat lateksimuotin avulla tehtyjä kipsivaloksia nuken jaloista.


Sen jälkeen liimasin helmet paikalleen levittämällä tasaisesti reilun kerroksen liimaa halutulle alueelle ja ripottelemalla helmiä päälle. Sitten vain annetaan kuivua ja kuivana rapsitaan ylimääräiset helmet pois.


Lopuksi liimataan korot ja ulkopohja paikalleen ja kengät ovat valmiit.

27.1.06

Kenkäkauppa

Ihan pieniä kenkiä en ole edes yrittänyt tehdä, mutta hyllyssäni on kylläkin 1:12 mittakaavan roomboxi, jossa on kenkäkauppa. Alla ensimmäisenä pari yleiskuvaa kaupasta, ensimmäisessä etuseinä on kiinni ja toisessa auki. Myyjänä Dale (repro) ja asiakkaana Lego Scala -nukke. Kenkien lisäksi kaupassa myydään myös hattuja ja laukkuja.

Lattialla näkyvät oranssit nilkkurit ovat Lego Scala -nuken. Punaiset avokkaat ovat Heidi Ottin nukkekotinuken, joka asustelee tällä hetkellä toisessa boxissa. Seinän vieressä näkyvät saappaat ovat Dawn-nuken (samanlainen kuin Dale, mutta blondi) asuihin kuuluvia.



Seuraavaksi yksityiskohtia. Kuvassa alarivillä näkyvät kengät ovat valmiina ostettuja kuten myös ylemmän rivin kultainen pari. Vihreät olivat maalaamatonta metallia ja maalasin ne itse.

Seuraavassa kuvassa näkyvät kengät ovat valmiina ostettuja.

Viimeisen kuvan vasemmassa reunassa näkyvät pilkulliset kengät ovat valmiina ostettuja. Niistä seuraavana olevat sininen, valkoinen, violetti ja musta pari (muovia) ovat Dawnin ja Dalen. Balettitossut olivat maalaamatonta metallia, joten olen maalannut ne itse, kuten myös alemman rivin violetit kengät. Vihreä pari on valmiina ostettu.

26.1.06

Piikkikorot

Olin jossain vaiheessa laittanut sivuun pari putken muotoista lasihelmeä CED-nuken kengänkoroiksi, koska ne olivat juuri oikean pituiset. Tehdessäni kengänpohjien lestejä ja California Girl Barbien kenkiin korkoja Cernit-massasta, mieleeni juolahti, että piikkikorot voisi saada kiinnitettyä tukevasti paikalleen massan avulla. Onhan oikeissakin piikkikoroissa levenevä yläosa.

Tätähän pitikin sitten alkaa kokeilemaan. Tein avokkaisiin käyttämälläni kaavalla kengän pohjat ja sitten pyörittelin massaa kahdeksi pienehköksi puolipalloksi, jotka olivat ulkopohjan kantapääosan levyisiä. Asetin kengän pohjan lestiä vasten ja massapallon pohjaan oikeaan kohtaan. Sen jälkeen painoin putkimaisen helmen massaan sopivassa kulmassa.

Tarkistin, että korko oli oikeassa asennossa joka suunnasta katsottuna ja irrotin massan varovasti nahkapohjasta. Tämän jälkeen paistoin massanpalat (joissa helmet olivat koko ajan kiinni) uunissa muiden korkojen mukana. Tämä menetelmä siis vaatii, että koron materiaalin on kestettävä reilun 100 asteen kuumuus. Paistamisen jälkeen korko tarvitsee vain liimata paikalleen.

Muotoilemalla massaa enemmän korosta saisi sellaisen sulavalinjaisen, jossa massan ja toisen materiaalin rajaa ei ääriviivojen perusteella erottaisi, mutta tämä on ensimmäiseksi kokeiluksi kuitenkin ihan onnistunut.

Suurin osa koroksi kelpaavista materiaaleista kestänee paistamisen, mutta muovi ei tietenkään kestä. Ei sekään kyllä iso ongelma ole. Homma pitää vaan tehdä muuten kuten yllä, mutta koron "piikkiosa" pitää poistaa paistamisen ajaksi (varovasti, ettei reikä suurene) ja liimata takaisin paikalleen paistamisen jälkeen.

Seuraavassa kuvia kenkien tekovaiheista. Tällaisia ei tehdä ihan päivässä, koska eri vaiheiden välissä tarvitaan kuivatus- ja tuumaustaukoja, joten nämäkin olen aloittanut viime viikonloppuna ja tein loppuun tänään.

Ensimmäisessä kuvassa näkyvät molemmat sisäpohjat ja valmiit korot. Varsinainen sisäpohja on mustaa nahkaa, mutta lisäsin vaalean ohuen kerroksen ihan sen takia, että se tekee kengistä aidomman näköiset. Lisäksi se on hyvä olla, jos on vaarana, että tummasta sisäpohjasta voisi lähteä väriä. Toisessa kuvassa sisäpohjat toisiinsa liimattuina ja alapuolella kupariliuska, jolla pohja on saatu muotoonsa.



Seuraavassa remmit ovat paikallaan. Ylempi remmi aukeaa, koska muuten kenkää ei saisi nuken jalkaan ja pois. Soljet ovat muovikoristeita, jotka olivat alunperin helmiäisen värisiä, mutta maalasin ne kullanvärisellä maalilla.

Tässä korot paikalleen liimattuna. Putkimaisen helmen lisäksi koron alaosassa on leveämpi muovihelmi. Tämän idean sain näkemästäni kuvasta, jossa poikkeuksellisen korkea ja kapea metallinen korko levisi ihan alhaalta sen verran, ettei se ollutkaan terävä.

Vielä viimeistely maalaamalla nahan reunat mustiksi niin, että koko kengät korkoa, solkea ja osaa sisäpohjasta lukuunottamatta ovat mustat, ja kenkäpari on valmis. Kengät vaatisivat nuken painon päälleen, että pohjat taipuisivat oikean asentoon, nyt ne ovat vähän väärässä asennossa.

Oikeaoppista nukenkenkien tekemistä

Minulla on kirja The Art of Making Beautiful Fashion Doll Shoes, jossa kerrotaan, miten nukenkenkiä tehdään oikeaoppisesti. Sain siitä kyllä jotain hyviä vinkkejä, mutta en kuitenkaan ole vielä kertaakaan tehnyt kenkiä täysin kirjan ohjeiden mukaan, koska en ole kiinnostunut siitä, onko näkymättömissä oleva osa kengästä "tehty oikein".

Minulle on pääasia se, että kenkä näyttää mahdollisimman hyvältä ja on riittävän tukeva, että sen voi laittaa nukelle jalkaan. Tuosta jälkimmäisestäkin olen kyllä joskus lipsunut, kun on ollut ihan pakko kokeilla mm. seuraavassa kuvassa näkyvän kokonaan ohutta kuparilevyä (ja pari tippaa pikaliimaa) olevan kenkäparin tekemistä.



Nukke ei voi seisoa nuo kengät jalassa, koska ne taipuvat ihan miten sattuu pienestäkin painosta, mutta ovathan ne ihan hienon näköiset. Siis enemmänkin taidetta kuin käyttöesineitä noin nuken näkökulmasta katsottuna.

25.1.06

Barbien kengät massasta

Päätin kokeilla, onnistuisiko kenkien tekeminen Cernit-massasta. Tietysti muutkin massat käy, esim. Fimo, mutta minä pidän eniten Cernitistä.

Tein massasta ensin ohuehkon levyn, josta leikkasin paperikaavan ja askarteluveitsen avulla kengän pohjat. Sitten leikkasin saman kaavan kantapääosan avulla pari palaa kenkää kohti koroksi. Jos massan leikkaaminen ei muuten onnistu kunnolla, se kannattaa laittaa pariksi tunniksi jääkaappiin kovettumaan, minkä jälkeen leikkaamisen pitäisi olla helpompaa. Veitsen pitää myös olla erittäin terävä.

Tasoittelin pohjien reunoja hieman ja asettelin korkopalat kantapään alle. Lopuksi tarkistin nuken jalan avulla, että pohjan muoto oli oikea. Sitten vain uuniin paistumaan. Viimeistelyksi tarvittiin vain sisäpohja ja jalan päälle tuleva remmi sekä pieni koriste.


Sisäpohja lienee tässä tapauksessa tärkeämpi kuin muita materiaaleja käytettäessä. Massojen värit ovat sen verran kirkkaita, että jos niistä lähtee väriä nuken jalkaan, se varmasti myös näkyy. En tosin tiedä lähteekö, mutta mieluummin laitan varmuuden vuoksi sisäpohjan, joka eristää nuken jalan massasta. Remminhän voisi halutessaan liimata suoraan pohjaan kiinni, sillä eihän se sieltä näkyisi, kun kenkä on nuken jalassa.

Tästä kokeilusta tuli mieleen, että entäs jos tekisi koko kengän massasta. Sekin voisi onnistua, jos paistaisi pohjan ensin, ettei sitä tarvitse koko ajan varoa. Sen jälkeen voisi sitten rakennella siihen päälle vaikka mitä, kunhan pitää huolen, että kengän saa nuken jalkaan ja pois, mitään venymävaraahan tuollaisissa ei ole. Täytynee lisätä tuo kokeiltavien listaan.

For an English translation of this post, see here.

24.1.06

Vasen ja oikea vai samanlaiset

Kenkien pohjia tehtäessä on valittava, tekeekö vasemman ja oikean vai molemmat samanlaisiksi. Yksittäin nahasta, korkista yms. kasattaessa tuossa ei ole työmäärän suhteen eroa, kaava vain käännetään ympäri toisen puolen osia leikattaessa. Kipsivalu onkin vähän eri juttu ja ero tulee muotteja tehtäessä.

Kipsivalun etuna on se, että pohjista saa aina samanlaisia ja siksi olenkin käyttänyt yhtä lestiä kenkäparin molempien muottien tekemiseen. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että lestin on oltava symmetrinen - kärki on keskellä, pohja kaartuu samalla lailla molemmilla puolilla. Cissyn kohdalla tämä ei ole ongelma, koska Cissy on "nukkemaisempi" eivätkä tällaisilla pohjilla tehdyt kengät näytä oudoilta.

Esimerkiksi viereisissä kengissä on samalla muotilla valetut kipsipohjat. Pohjien sivuilla on tinapaperia suklaakonvehtien päältä, ulkopohjassa ja sisäpohjassa nahkaa ja päällys on koristenauhaa.

Realistisemman näköisillä nukeilla lopputulos on kuitenkin parempi, jos kengissä on selkeästi vasen ja oikea. Silloin pitää lestejä muotin tekoon olla kaksi ja sitten tulee taas se ongelma, että saako veistettyä kahta lestiä, jotka ovat toistensa mahdollisimman tarkat peilikuvat.

Ferragamo-projektissa teen kompromissin, jollaista en olekaan vielä kokeillut. Teen vain korko-osan kipsivaluna ja liitän sitten sen jostain muusta materiaalista tehtyyn pohjaosaan, jossa on sekä päkiäosa että korko-osan alin kerros. Korko-osa voi olla samanlainen molemmilla puolilla ja vasemman ja oikean ero tehdään päkiäosan muotoilulla. Tämän pitäisi toimia, mutta senhän näkee vasta sitten, kun ensimmäinen pari on valmis.

23.1.06

CED-nuket

CED nuket ovat realistisimmasta (ja isoimmasta) päästä isoja muotinukkeja. Minulla ei ole sellaista, koska ne ovat aika hintavia. Halusin kuitenkin kokeilla kenkien tekemistä niille, koska niillä on erittäin korkeat korot mahdollistava jalan malli, joten tilasin jalkojen lestit täältä.

Olen tähän mennessä tehnyt kahdet kengät noita lestejä käyttäen. Ensimmäisen parin tein saadakseni kuvat kotisivullani olevaa ohjetta varten.


Toisen kenkäparin tein äskettäin, kun löysin juuri sopivankokoiset puuhelmet avokkaiden koroiksi. Avokkaiden tekemisessä tarvitsenkin vähän harjoitusta, sillä ne ovat paljon hankalammat tehdä kuin sandaalit tai pistokkaat.

Ajattelin ensin koristella näitä, mutta kun nämä onnistuivat niin hyvin, en sitten tehnytkään sitä, vaan nämä saavat edustaa periaatetta "yksinkertainen on kaunista".

Tässä vielä pari kuvaa tekovaiheista:


22.1.06

California Girl Barbie

Harjoittelin näkymättömän sandaalin tekemistä vähän pienemmässä mittakaavassa. Kuten aiemmin mainitsin, California Girl Barbien jalka on tavallista huomattavasti isompi ja oikeassa suhteessa nuken pituuteen. Tästä rohkaistuneena päätin yrittää kenkien tekemistä ja samalla testata ajatustani siitä, miten näkymättömien sandaalien joustavan siiman saa pysymään oikeilla kohdilla tekovaiheessa.

Piirsin siis ensin nuken jalan ääriviivat paperille, muotoilin piirrokseen sopivan kengän kärjen ja leikkasin kaavan irti. Leikkasin sisäpohjan ja ulkopohjan nahasta kaavan avulla. Sisäpohjaan käyttämästäni nahasta leikkasin myös suikaleita, jotka liimasin sisäpohjan alapuolelle niin, että pohjaan jäi urat siimaa varten. Liiman kuivuttua leikkasin suikaleiden päät sisäpohjan reunojen mukaisesti.

Liimasin siiman pään yhteen (kantapään suunnasta ensimmäiseen) uraan koko pohjan leveydeltä. Liimaa kannattaa laittaa reilusti, että siima varmasti pysyy paikallaan. Kun liima oli kuivunut, kiedoin siiman haluamallani tavalla nuken jalan ja pohjan ympäri. Koska käytin joustavaa siimaa, en jättänyt yhtään väljää, kuten useimpien muiden materiaalien kohdalla olisin tehnyt. Toisaalta en myöskään venyttänyt siimaa yhtään, että siihen jäisi riittävästi venymisvaraa kenkien jalkaan laittamista ja pois ottamista varten.

Liimasin siiman loppupään viimeiseen uraan samalla lailla kuin alussakin ja vedin ylimääräisen siiman ylöspäin ja teippasin nuken jalkaan kiinni kuivumisen ajaksi.


Kun liima oli kuivunut, leikkasin ylimääräisen siimanpätkän pois ja liimasin ulkopohjan paikalleen. Koroksi liimasin kirkkaan muovihelmen, jonka asetin niin, että helmen läpi menevä reikä on pystysuorassa. Päältä reikä tuli ulkopohjaa vasten ja alapuolelle liimasin ulkopohjaan käyttämästäni nahasta pienenpienen korkolapun eli helmessä olevaa reikää ei näy miltään puolelta.

Kengät ovat sen verran pienessä mittakaavassa, että reunoista tuli vähän epäsiistit. Täytynee vielä miettiä, miten tuon ratkaisee lopullisessa toteutuksessa. Reunaan pitää ehkä lopuksi liimata jonkinlainen nauha, joka peittää siiman ohjaukseen käytettyjen urien aukot kengän sivuilla. Toisaalta Cissyn koossa aukot eivät ehkä ole ihan yhtä häiritseviä.

Muuten joustava siima on aivan loistava materiaali. Kengät pysyvät tukevasti jalassa eivätkä hölsky yhtään, mutta niiden pois ottaminen on kuitenkin helppoa.

Tämä nukke on siitä kiva, että sen kanssa pääsee kokeilemaan uudenlaisia korkoratkaisuja, kun se tarvitsee matalakorkoiset kengät. Ihan tasainen jalkapohja nukella ei ole hyvä, koska jonkinlainen kanta pitää kengässä olla ja sen toteuttaminen on ihan tasaiselle jalkapohjalle vaikeampaa.

Lana Turner ja Ferragamo

Yksi suosikkikirjoistani on Linda O'Keeffen "Kenkä", joka on pienikokoinen, mutta melko paksu nidottu kirja, jossa pääpaino on kuvilla. Erityisesti minua kiinnostavat siitä löytyvät kaksi kuvaa, joiden mukaisten kenkien tekemistä olen suunnitellut jo pitkään. Alla on kuvat näistä kengistä. Ensimmäinen on Lana Turnerin vuonna 1955 elokuvassa Tuhlaajapoika käyttämä kenkä ja toinen on Ferragamon näkymätön sandaali.



Nyt sitten aloitin ja näiden kanssa joutuu aloittamaan ihan alkutekijöistä eli ensin on tehtävä lesti pohjaa varten ja siitä lateksimuotti, jolla pohjat (tai tässä tapauksessa vain korko-osan) voi valaa kipsistä.

Yleensä veistän lestin balsasta ja niin tein tässäkin tapauksessa, mutta en ole tyytyväinen lopputulokseen. Se on hyvän näköinen, mutta ei aivan oikean muotoinen Ferragamon kenkiä varten. Teen kyllä siitäkin muotin (vaatii vielä vähän tasoittamista ja maalaamista). Ferragamoon täytyy kehitellä uusi lesti, kunhan keksin miten saan siitä oikean näköisen.



Turnerin kenkiin kokeilin uutta konstia, jota olen käyttänyt muovin valamisessa. Kasasin muotin kuparilevystä taivuttamalla ja teippaamalla ja tein siitä kipsivaloksen. Irrotuksen jälkeen, kun kipsi oli vielä vähän kosteaa, poistin askarteluveitsellä ylimääräiset ulkonemat ja lesti on saanut nyt kuivua kaikessa rauhassa.

Seuraavissa kuvissa muotti tyhjänä, valun jälkeen ja lesti irrotettuna muotista (joka piti purkaa, että lestin sai ulos):





Tuo ei ole ihan kohdallaan, mutta tarpeeksi lähellä. Noiden lisäksi on tekeillä vielä yksi lestikokeilu korkista ja toivon, että se kelpaisi Ferragamoa varten. Nyt pitää vain keksiä, millä sen pinnan tasoittaa, kun korkki on mattoveitsellä veistelyn jälkeen aika karkeaa. Tuo ei haittaa, jos se päällystetään, mutta muotin teossa käytetyn lestin on oltava mahdollisimman tasainen.

Todennäköisesti teen vielä muutaman muunkin uuden lestin, kun nyt kerran aloitin. Kun alkaa lateksin kanssa sotkemaan, kannattaa tehdä useampi muotti samalla vaivalla.

21.1.06

Uusin kirjahankinta

Kenkien tekoon tarvitaan tietysti myös inspiraatiota ja sitä löytyy kenkäkauppojen näyteikkunoiden lisäksi kenkiä käsittelevistä kirjoista. Uusin hankintani on Stephanie Pedersenin "Shoes: What Every Woman Should Know?" (Suomalainen kirjakauppa, 18,50 e). Kirjassa käydään läpi eri aikakausien kenkiä, mutta melko suppeasti, koska kirja on vain 128-sivuinen ja kokoa sillä on n. 18 x 18 cm.


Tietysti kirjassa mainitaan myös Manolo Blahnik, joka lienee tullut monelle tutuksi Sinkkuelämää-sarjan kautta. Alla olevassa kuvassa oikealla näkyvä kenkä tosin on Jimmy Choon, ei Blahnikin.


Olen ajatellut, että jossain vaiheessa yritän tehdä jotkut Blahnikin kengät nukkekoossa. Sitä ennen tosin pitää ratkaista ohuiden pohjien ongelma. Tähän mennessä käyttämäni tekniikka, jossa käytetään paria nahanpalaa (sisä- ja ulkopohja) ja ohutta kuparilevyä välissä tukena on melko hyvä ratkaisu, mutta korkojen tukeva kiinnitys on ongelma ja sitä taas tarvitaan, kun aletaan tekemään oikein kunnon piikkareita.

Mitään ongelmaahan ei tietysti olisi, jos tekisi pohjia liukuhihnatyyliin muovista valamalla, mutta se taas on sen verran kallista, että mieluummin kehittelen halvempia yksittäisten pohjien tekotapoja.