Kalenteri 2009

Vuoden 2008 kenkäkalenterissa on ollut sen verran hyviä kuvia, että päätin tehdä ennakkotilauksen 2009 kalenterista. Julkaisupäivä on vasta lokakuun lopussa, mutta täytyy varmistaa, että saa omansa ajallaan. Nämä kalenterit tulevat halvemmaksi kuin kirjat eikä tekstin puuttuminen juuri haittaa, koska tässä vaiheessa olen lähinnä kiinnostunut kuvista.

Lautanauhoja

Olen viime aikoina keskittynyt lautanauhojen tekoon. Tein ompelulangasta ja erittäin ohuesta metallilangasta pienen pätkän, jota käytin nuken mekon etuosaan.



Nukke on Elf Doll Tiny Adel ja kooltaan juuri sopiva nukkekotiin. Juuri tuon pienen koon takia nauha piti tehdä ompelulangoista, vaikka ne eivät materiaalina ole ihan helpoimmasta päästä. Langat menivät lopulta niin takkuun, että en saanut nauhaa tehtyä ihan niin paljon kuin olin suunnitellut.

Olettaisin, että silkki toimisi paremmin, mutta koska se lienee melko kallista, päätin harjoitella ensin lisää paksummilla langoilla. Polyesteri ja villan ja polyesterin sekoitus toimivat hyvin, vaikka langat tuppaavatkin välillä takertumaan toisiinsa, kun kierteitä alkaa olla liikaa.



Olen tehnyt melko lyhyitä pätkiä nauhoja kokeillessani erilaisia kuvioita ja väriyhdistelmiä. Yleensähän näitä kai tehdään metrikaupalla, mutta omani ovat alle metrisiä. Ajattelin kasata nauhoista pienen ostoskassin, kunhan niitä kertyy riittävästi.



Opettelin lautanauhojen teon alunperin tehdessäni Pullipille mukaelmaa suomalaisesta muinaispuvusta.



Alkuun pääsin Tablet Weaving -sivuston avulla. Varsinkin Basic Tablet Weaving -osio oli valaiseva. Viivi Merisalon kirjasta "Nauhoja" oli myös hyötyä, kun ensin ymmärsin nauhojen tekemisen perusteet. Jotenkin tuon englanninkielisen sivuston tapa selittää asia oli selkeämpi kuin suomalaisten ohjeiden.

Paras kirja aiheesta lienee kuitenkin Candace Crockettin Card Weaving. Siinä on paljon enemmän asiaa kuin vain perusnauhojen tekeminen. Esimerkiksi tuossa ylempänä näkyvässä kuvassa oleva keskeneräinen työ on tämän kirjan ohjeilla tehty.

The Art of the Shoe

Kirja-alessa oli pari kirjaa, jotka piti käydä hakemassa pois, ja sattui sitten tulemaan vastaan tällainen.

Muistan kyllä nähneeni tämän kirjan ennenkin, mutta hintaa on ollut sen verran, että on jäänyt ostamatta. Tällä kerralla tuli kuitenkin ostettua, kun ei näitä kenkäkirjoja enää löydy kovin montaa sellaista, jota ei kirjahyllyssäni jo olisi.

Tässä kirjassa on kuvien lisäksi paljon asiaa kenkien historiasta eri puolilla maailmaa sekä kuvia ja tarinoita erilaisten historian henkilöiden kengistä.

Tässä vaiheessa alkaa ongelmaksi muodostua se, että eri kirjoissa on kuvia monista samoista kengistä. Tämä johtunee siitä, että kuvat ovat museoissa olevista, jollain tavalla erityisinä pidetyistä kengistä. Siinä mielessä "Suomalainen kenkä" oli aikanaan hyvä hankinta, että sen kuvia ei löydy muualta.

Kalenteri

Amazonista löytyi kenkäaiheinen kalenteri, jonka tilasin heinäkuun alussa. Toimitusajaksi annettiin useampi viikko ja sitä kerran jo lykättiinkin, mutta nyt se lopultakin tuli. Piti heti ottaa muutama kuva tänne. Kuten alta näkyy, kokoa on riittävästi. Nuo Kingin kirjat takana ovat kovakantisia ja vähän keskimääräistä isompia.


Tässä kalenterin suojapahvin takaosa, josta näkyy kalenterin idea. Siinä on siis erillisiä kuvakortteja, yhteensä 314 kuvaa vuodelle 2008 (la ja su ovat aina samalla kortilla).


Tässä vielä yksi satunnaisesti valittu kuvakortti malliksi.


Hintaa kalenterille tuli postikuluineen vähän vajaa 23 euroa. Ja se siis löytyy täältä. On aika mielenkiintoista, että vastaava vuoden 2006 kalenteri olisi saatavilla noin 90 punnan hintaan eli hinta on kymmenkertainen tähän verrattuna. Tämän vuoden kalenteri sentään maksaisi vain 27 puntaa. Joskus ihmetyttää, mistä näitä hintoja oikein revitään.

Jalkoja

Taisin joskus mainitakin kirjan The Art of Making Beautiful Fashion Doll Shoes. On muuten Amazonin hinta tällä hetkellä aika hurja, 70 puntaa eli jotain 100 euroa, enkä taatusti omastani maksanut noin paljon. En enää muista kuinka paljon, mutta todennäköisesti enintään puolet tuosta.

No niin, sitten itse asiaan. Kirjassa kenkien teko aloitetaan tekemällä valokset nuken jaloista ja niistä sitten lestit. Olen tähän asti tehnyt kengät suoraan muokkaamattomia valoksia käyttäen. Nyt kun olen tehnyt useamman tasapohjaisen parin, olen huomannut, että voisi olla hyvä ajatus tehdä oikeat lestit muovaamalla massasta valoksiin kärjet, jolloin päällys on helppo pingottaa lestin päälle.

Sitten ajattelin, että jos alan kokeilemaan tuota, kannattaa saman tien tehdä lestit useammalle nukelle. Niinpä olenkin tällä viikolla valanut muutamalle nukelle useamman jalkaparin. Blondille (edellisen postauksen nukke) kaksi paria (yhden entisen lisäksi), Rinille kolme (yksi käytettäväksi sellaisenaan, kaksi muokattavaksi) ja Tonnerin American Model -nukelle kaksi (yksi sellaisenaan, toisesta teräväkärkiset lestit).


Nuo American Modelin pitemmät jalat (oikeassa reunassa) jäävät tuollaisiksi, koska aion käyttää niitä saappaiden teossa enkä halua rajoittaa käytettävissä olevaa kärjen muotoa. Toinen vaihtoehto olisi ollut valaa molemmat parit samanlaisiksi, mutta nuo pitkät olivat todella hankalat saada ulos muotista, joten tyydyin siihen, että se onnistui kerran enkä ottanut riskiä, että hajottaisin seuraavan parin.

Rinille ja American Modelille homma piti aloittaa lateksimuottien teosta, koska nuket ovat sen verran uusia, etten ollut ehtinyt niitä tekemään, mutta blondille käytin vanhoja muotteja, jotka toimivat ihan hyvin, vaikka lateksi onkin tummunut aika pahan näköiseksi. Rinille ei valitettavasti saanut edes nilkkaa mukaan, koska se on nivelletty, enkä halunnut, että jonnekin nivelen sisään joutuu lateksia, jota ei sitten välttämättä olisi saanut pois. Tosin mietin kyllä, saisiko nilkan suojattua jotenkin teipillä, jolloin muotin teko voisi onnistuakin. Toistaiseksi nämä saavat kuitenkin riittää.

American Modelista ei ole vielä ollut kuvaa, joten alla ryhmäkuva, jossa nuket vasemmalta oikealle: CED-nukke Colin, American Model Basic Redhead ja vanha blondi. Kuvasta näkyy hyvin myös American Modelin koko verrattuna muihin. Blondin yllä oleva pusero on Colinin alkuperäiseen asuun kuuluva ja kengät ovat nämä.



Alla vielä yhdet valmiit lestit Rinille. Fimo-massa oli helppo vaihtoehto kärkien muovaamiseen, mutta ongelmana oli se, miten kärjistä saa samanlaiset. Aina joku kohta on paksumpi tai ohuempi tai eri kulmassa tai pyöreämpi tai kulmikkaampi kuin toisessa. Toisaalta ihmisilläkin on jalat yleensä vähän erikokoiset, joten yritän hillitä perfektionismiani ja olla tyytyväinen näihin.

Footnotes on Shoes

Kävin tällä viikolla tutkimassa taas kirjakauppojen kenkäkirjavalikoimaa. Ihan ensimmäiseksi pieni vinkki: Linda O'Keeffen "Kenkä" maksaa Aleksin Suomalaisessa Kirjakaupassa 5,50 euroa, kun sen hinta Akateemisessa oli 8,50 tai 8,90 euroa (en enää muista kumpi).

Koska yli 50 euroa on mielestäni aika hurja hinta kirjasta, jäi muutama mielenkiintoinen kovakantinen kirja hyllyyn. Ehkä ne joskus vielä päätyvät alennukseen, jolloin niitä voi harkita. Yksi kohtuuhintainen (13,50 e) sentään löytyi, "Footnotes: On Shoes", jonka ovat toimittaneet Shari Benstock ja Suzanne Ferriss.


Kirja on kokoelma esseitä, joissa käsitellään kenkiä eri näkökulmista ja eri aikakausina. Kuvia on hyvin vähän ja nekin mustavalkoisia. Olen päässyt sivulle 63 asti ja osin teksti on hieman liian teoreettista minun makuuni, mutta kyllä siitä kaikenlaista mielenkiintoista silti löytyy.

En esimerkiksi tiennyt, että Tuhkimon lasikenkä on käännösvirhe (tämähän menee kiinnostavaksi jo ihan ammatillisestikin). Alkuperäisen tarinan turkis (ranskan "vair") on englanninkielisessä käännetty lasiksi (ranskan "verre") ja koko Tuhkimo, sellaisena kuin tarinan tunnemme, on sitten kehittynyt tuosta virheellisesti käännetystä englanninkielisestä tarinasta.

Esseessä "The Shoe in Art, the Shoe as Art" käsitellään kenkiä taiteessa ja taiteena. Päällimmäisenä tästä esseestä jäi mieleen siinä esitetty ajatus, että kun kenkä on käyttäjänsä jalassa, se on käyttöesine, mutta kun taiteilija asettaa sen esille, irrallaan käyttäjästä, siitä tuleekin yhtäkkiä taidetta. Tämähän ei sinänsä ole mitenkään uusi tai mullistava keksintö, mutta se on kuitenkin jotain, mitä en varmaan koskaan lakkaa ihmettelemästä modernissa taiteessa.

Taidan olla siinä mielessä hieman konservatiivi, että lasken "oikeaksi" taiteeksi lähinnä maalaukset ja veistokset, vaikka onhan siinäkin oma ristiriitansa, että tavallisten esineiden asetteleminen tietyllä tavalla ei ole taidetta, mutta niistä maalattu kuva puolestaan on. Mutta nyt aletaan kyllä jo lipsua sivuraiteille, joten todetaan vain, etten ymmärrä suurinta osaa taiteesta, enkä pidä sitä mitenkään vakavana asiana.

Samassa esseessä mainitaan myös, että Vincent van Goghin "A Pair of Boots" (1886) lienee ensimmäinen maalaus, jossa kohteena on nimenomaan kengät. Aiemmin kengät olivat maalauksissa vain osana käyttäjänsä asua - tai korostamassa asun puutetta, kuten Manet'n maalauksessa "Olympia" (1863).

Manolo Blahnik

Sitten onkin vuorossa maestro itse. Tämä kirja on enemmän Blahnikin elämäkerta kuin kenkäkirja, mutta tottakai kenkien kuvia on myös runsaasti. Kirja on sidottu, kokoa n. 25 x 32 cm ja sivuja 200. Suuri osa Blahnikin kuvista ja jotkut kenkien kuvat ovat mustavalkoisia, mutta suurin osa kenkäkuvista on värillisiä, mukana parikymmentä sivua piirroksia kengistä.

Aivan erityisesti pidän kannen sisäpuolesta:

Takakannessa on toinen samanlainen, vaan ei sama kuva. Näistä saa yhdellä silmäyksellä hyvän kuvan siitä, miten erilaisia kenkiä Blahnik on tehnyt.

Tässä Manolon lemmikki Monty, joka seurasi isäntäänsä joka paikkaan. Kuvassa näkyy myös kenkiä, kunhan ne raidoitukselta löytää.

Kaikki Blahnikin kengät eivät ole hillittömän korkeakorkoisia sandaaleja. Nämä ottaisin mielelläni itsekin:

Linda O'Keeffe: Kenkä

Kenkäprojektit ovat jääneet nyt vähän vähemmälle huomiolle muiden miniprojektien takia. Yksi onkin tuossa edellisessä postauksessa ja kun se on nyt valmis, jatkan tästä. Talo on ollut kirjahyllyn päällä ainakin pari vuotta odottamassa uutta inspiraatiota, joka nyt sitten iski.

Niinpä ajattelinkin tässä välissä esitellä lisää kenkäkirjoja. Aiemmin esitellyt ovat Shoes - What every woman should know ja Suomalainen kenkä.

Suomenkielisiä kenkäkirjoja en ole onnistunut löytämään kuin kaksi, tuon edellä mainitun sekä huomattavasti pienempikokoisen Linda O'Keeffen kirjan "Kenkä" (Shoes: A Celebration of Pumps, Sandals, Slippers & More). Kokoa kirjalla on n. 15 x 10 cm ja sivuja siinä on 507. Tekstiä on ihan kohtalaisesti, mutta jälleen pääosassa ovat kuvat, kuten pitääkin.

Erityisesti kirjan osuus "Fetissi- ja lootuskengät" on mielenkiintoinen, koska sieltä löytyvät kiinnostavimmat korkeakorkoiset kengät. Eri aikakaudet ovat hyvin edustettuina ja yksi suosikkikuvistani on tämä:

Nuo tekisin mielelläni nukkekoossa, mutta täytyy ensin yrittää saada edes tavalliset saappaat aikaiseksi.

Ajatus nukenkenkien tekemiseen pitsistä tuli tästä kuvasta:

Tämä löytyy kirjan osasta, jossa kerrotaan kengistä taideteoksina. Toisin kuin tämän tekijä, minä kuitenkin lähdin liikkeelle siitä, että kenkien on oltava riittävän kestävät jalassa pidettäviksi. Joitakin pitsikenkiä olenkin jo esitellyt (14.2. ja 19.2.). Tässä vielä CED-nukelle ruskeasta pitsistä tekemäni kengät, joissa on kimallemaalia koristeena.

Mary Quant

60-luvulla vaikutti kuuluisa muotisuunnittelija Mary Quant. En ollut törmännyt nimeen aiemmin muualla kuin Daisy-nuken vaatteiden yhteydessä, mutta hän näyttää suunnitelleen vaatteiden lisäksi kenkiä. Erityisesti minua kiinnosti yksi kenkäpari, joka voisi periaatteessa olla ihan moderni. Seuraavassa kuva kirjasta "Shoes: What Every Woman Should Know?".


Tein oman version tästä parista. Alkuperäisten materiaali on ollut muovia, mutta muovin liimaaminen on sen verran hankalaa, että tein kengät nahasta. Ensimmäisessä kuvassa kenkien perusmateriaalit: sisä- ja ulkopohjat ja päälliset. Seuraavassa samat kengiksi tehtyinä. Korot ovat alkuperäistä matalammat, koska nukella, jolle nämä tulevat, on ihan tasainen jalanpohja. Koroissa on kaksi kerrosta samaa nahkaa kuin ulkopohjassa.


Kenkien viimeistelynä on hihna, jossa on rei'itys metallirenkaineen sekä solki. Reikien tekemistä varten piti käydä ostamassa erikseen pihdit ja renkaita, mutta niistä on varmasti hyötyä muissakin projekteissa.

Nahka oli vähän turhan paksua, joten ulkopohjien reunassa on kulmia. Voi olla, että kokeilen näiden tekoa vielä uudelleen jossain vaiheessa sopivammasta materiaalista, vaikka todennäköisesti teen mieluummin jonkun vähän toisenlaisen version.

Suomalainen kenkä

Akateemisesta kirjakaupasta löytyi viime viikolla uusi suomenkielinen kenkäkirja: Suomalainen kenkä. Pinkojia ja piikkareita. Kirja kuuluu Tampereen museoiden julkaisuihin ja kertoo suomalaisten kenkien historiasta 1870-luvulta lähtien. Kirjaa on saatavissa myös englanninkielisenä, mutta kun kerrankin on kunnon kirja suomeksi, niin kuka kaipaa vieraskielistä versiota. Hieman kallishan tuo oli verrattuna muihin aihetta käsitteleviin kirjoihini, mutta koska se on ensimmäinen laatuaan, niin pakkohan se oli saada.


En vielä ole ehtinyt tutustua kirjaan kunnolla, vaan vasta selaillut sitä, mutta se näyttää erittäin lupaavalta. Kuvia on paljon ja niitä minä nimenomaan noista kenkäkirjoista etsin, että saan uusia ideoita. Tästä kirjasta voisi kyllä yrittää kopioida jotain mahdollisimman aidon näköisenä. Olisihan se ihan mielenkiintoista tehdä joku vaikka 40-luvun kenkä minikoossa.

Uusin kirjahankinta

Kenkien tekoon tarvitaan tietysti myös inspiraatiota ja sitä löytyy kenkäkauppojen näyteikkunoiden lisäksi kenkiä käsittelevistä kirjoista. Uusin hankintani on Stephanie Pedersenin "Shoes: What Every Woman Should Know?" (Suomalainen kirjakauppa, 18,50 e). Kirjassa käydään läpi eri aikakausien kenkiä, mutta melko suppeasti, koska kirja on vain 128-sivuinen ja kokoa sillä on n. 18 x 18 cm.


Tietysti kirjassa mainitaan myös Manolo Blahnik, joka lienee tullut monelle tutuksi Sinkkuelämää-sarjan kautta. Alla olevassa kuvassa oikealla näkyvä kenkä tosin on Jimmy Choon, ei Blahnikin.


Olen ajatellut, että jossain vaiheessa yritän tehdä jotkut Blahnikin kengät nukkekoossa. Sitä ennen tosin pitää ratkaista ohuiden pohjien ongelma. Tähän mennessä käyttämäni tekniikka, jossa käytetään paria nahanpalaa (sisä- ja ulkopohja) ja ohutta kuparilevyä välissä tukena on melko hyvä ratkaisu, mutta korkojen tukeva kiinnitys on ongelma ja sitä taas tarvitaan, kun aletaan tekemään oikein kunnon piikkareita.

Mitään ongelmaahan ei tietysti olisi, jos tekisi pohjia liukuhihnatyyliin muovista valamalla, mutta se taas on sen verran kallista, että mieluummin kehittelen halvempia yksittäisten pohjien tekotapoja.