skip to main |
skip to sidebar
Aiemmassa postauksessa olleiden hopeisten sandaalien lisäksi olen suunnitellut CED-nukelle vähän toisenlaisiakin.
Nilkkaremmit tuottavat aina ongelmia, kun perusmalli ei ole kovin mielenkiintoinen ja jotain erikoisempaa pitäisi keksiä. Niinpä sitten kehittelin tällaisen version:
Kengät ovat kuvassa hieman oudossa asennossa toisiinsa nähden, mutta muuten tuo toteutus ei näkyisi kunnolla. Kengissä on siis toisella puolella tuollainen metallikoriste ja toisella puolella on metallilangasta taivutettu lenkki, johon ketju on kiinnitetty. Ketju kulkee vapaasti koristeen läpi, joten sitä saa löysemmälle kengän jalkaanlaiton ajaksi ja sitten sen voi kiristää kuvassa näkyvällä tavalla.
Näissä toisissa sandaaleissa on toisenlaisia metalliosia eli ruusut ovatkin kankaan sijasta metallia.
Ruusuissa oli alunperin tarrakiinnitys, mutta irrotin tarrat ja kiinnitin kukat langalla. Kukan pohjassa on reikä, joten pujotin langan neulan avulla alapuolelta nauhoista ja kukan reiästä läpi, sitten pujotin lankaan niin ison helmen, ettei se mahdu reiästä läpi, ja pujotin langan takaisin reiän ja nauhojen läpi. Lopuksi vedin helmen langan avulla kukan sisään ja solmin langanpäät nauhojen alapuolella yhteen.
Ja kun ketjujen kanssa innostuin kokeilemaan kaikenlaista, niin tein sitten myös uusia koruja. Kuvan nukke on Robert Tonnerin "Wizard of Oz" -sarjan Wicked Witch, jolle tein kokonaan vihreän asun ja siihen sopivat vihreät korut.
Jos joku olisi ollut kuulemassa, kun kasasin noita korvakoruja, niin ei ainakaan pitäisi minua kärsivällisenä. Jostain syystä ketjujen lenkkien aukominen ja sulkeminen on harvinaisen ärsyttävää puuhaa, kun lenkit aina lipsahtelevat pihdeistä ja sinkoilevat mihin sattuu. Ja noissa korviksissa on yhteensä 10 pientä ketjunpätkää plus tietysti kaulakorun 6 kiinnityslenkkiä. Riitti tuo homma kyllä vähäksi aikaa.
Avokkaiden tekeminen on periaatteessa aika yksinkertainen juttu. Käyttämäni malli on jo vähän aikaa ollut sama. Kun kerran sain hyvät kaavat tehtyä, niin mitäpä niitä vaihtamaan. Kenkien kuviot tulevat valmiista kankaista, joista vain katson mistä kohdasta ja miten päin kangas kannattaa leikata, että kuvion saa sopivaan kohtaan ja asentoon.
Esimerkiksi seuraavat kengät on tehty kankaasta, jossa oli valtava, paljon yksityiskohtia sisältävä kuvio. Lopputuloksesta ei millään pysty edes arvaamaan, miltä alkuperäinen kangas on näyttänyt.
Vähän yksinkertaisempaa kuviointia edustavat seuraavat, silkkisolmiosta tehdyt kengät. Kun solmio maksoi 1 euron, ei sen leikkeleminen kappaleiksi vaatinut yhtään miettimistä. (Euroihme onkin suosikkikauppani tästä syystä.)
Aiemmin vanha pusero olisi päätynyt kirpputorille, mutta nyt sen helmassa oleva kuvio kiinnitti huomioni ja pusero päätyikin kenkämateriaaliksi. Siitä tulee vielä muutama pari lisää, mutta tämä ensimmäinen pari on ehdottomasti paras.
Yksinkertaisempaa kuviointia edustavat nämä neulekankaasta ja punaisista sydämistä tehdyt kengät. Aiemmin menin vähän liiallisuuksiin noiden sydänten kanssa Cissyn kengissä, mutta tässä pidin tarkoituksella koristelun yksinkertaisena, koska neulekangas itsessään oli jo mukavan näköinen.
Kokeilin vaihteeksi vähän pienempien kenkien tekemistä. Pullip on suunnilleen Barbien kokoinen varsin isopäinen, mutta erittäin pienijalkainen nukke. Sillä on onneksi kääntyvä nilkka, joten sille voi tehdä tasapohjaisia kenkiä. Sen ulkonäkö on myös niin epärealistinen, ettei kengissäkään tarvitse olla niin tarkka mittakaavojen ja osien suhteiden välillä. Niinpä näissä nauhakengissä onkin varsin isot nauhanreiät (2 mm on pienin eyelet-koko, jonka olen nähnyt). Koska mittakaavaa voisi muuten olla vaikea nähdä, kuvassa on euron kolikko vertailukohteena.
Pientä mittakaavaa edustaa myös Tiny Betsy McCall, joka allaolevassa kuvassa istuu kännykkätelineessä.
Nuken pituus on 8 tuumaa eli n. 20 cm. Tähänastiset nukkeni ovatkin joko muotinukkeja tai nukkekotikokoa, mutta piti kuitenkin hankkia yksi tällainen pikkutyttötyyppinen nukke, kun se oli niin herttaisen näköinen. Kuten kuvasta näkyy, nukella on taipuvat polvet. Kädet kääntyvät eteen ja taakse sekä sivulle ylös. Pää kallistuu vähän joka suuntaan. Silmät sulkeutuvat nuken ollessa makuulla.
Ajattelin kokeilla kenkien tekemistä Betsylle. Tasapohjaisissa kengissä ja noin pienessä mittakaavassa riittääkin haastetta. Tasapohjaisissa sen takia, että niissä saa olla tosi kekseliäs, että saa erilaisia malleja aikaan, ja pienen mittakaavan haasteellisuus lienee aika itsestäänselvää.
For an English translation of part of this post, see here.
Tämä menee jo vähän pitemmälle kuin vain kenkien tekemiseksi eli tarkoitus on tehdä koko asu. Koska kyseessä on piirroselokuvan hahmo (josta lisätietoa täällä), ei kaikkea välttämättä pysty toteuttamaan ihan samanlaisena, kun animaattorin ei tarvitse ajatella mitään sellaisia triviaaleja seikkoja kuten asun päällä pysymistä tai pukemista ja pienet yksityiskohdatkin voi unohtaa. Joitakin isompiakin yksityiskohtia jää puuttumaan, joten välillä on vain keksittävä itse, miten joku kohta pitää tehdä.
Nukke, jolle tätä teen, on Tyler, yksi isoista muotinukeista. Valinta oli itsestäänselvä siksi, että sillä on pitkä vaalea peruukki, kun taas muut nuket ovat puna- tai tummahiuksisia.
Aloitin alhaalta päin eli jalkineista. Itse kengistä näkyy kuvissa vain kärjet ja korot, mutta oletan, että jonkinlaiset saappaat ne ovat. Koska ne kuitenkin jäävät polvesta alaspäin tulevien suojusten alle näkymättömiin, päätin tehdä kengät niin, että kärki ja korko näyttävät mahdollisimman oikeilta ja kengät on helppo saada nuken jalkaan. Ei siis mitään varsia, vaan vähän umpinaisempaa avokastyyliä.
Suojusten tekemisen aloitin polvien korkeudelta eli ensin leikkasin nahasta pari ympyrää, isomman ja pienemmän. Kastelin isomman ja levitin pienemmän taakse liimaa ja asettelin sitten ne päällekkäin. Tämän sitten asetin nuken polven kohtaan ja teippasin kiinni kuivumaan oikeaan muotoon (muovikelmu suojaa nuken jalkoja värjääntymiseltä ja liimatahroilta).
Kun ympyrät olivat kuivuneet, liimasin ne jalan ympäri meneviin hihnoihin, jotka leikkasin samasta nahasta. Polven yläpuolelle tuleva "läppä" on samaa palaa hihnan kanssa. Piirroksista ei käy ilmi, miten hihnat ovat kiinni. Käytin helpointa tapaa eli neppareita.
Polvesta alaspäin tulevan osan leikkasin vähän ohuemmasta ja pehmeämmästä nahasta. Koska piirroksissa näkyy jonkinlainen sauma edessä, tein nämäkin niin. Näin etuosan kaarevuuden sai paremmin halutunlaiseksi.
Kun olin liimannut etusauman, liimasin suojuksen polviosaan kiinni. Kuvassa suojukset alkuperäisen nahan värisinä.
Oikea väri on punainen, joten koko hoito oli maalattava. Helpompi olisi tietysti ollut tehdä punaisesta nahasta, jos sellaista vain olisi ollut.
En ole vielä päättänyt mistä osasta asua jatkan, mutta todennäköisesti lopuista nahkaosista.
Parin päivän bloggaustauko johtuu webbisaitin suunnittelusta ja toteutuksesta. Kuten tuosta sivupalkista näkyy, olen listannut joitain tekemiäni kenkiä eBayhin myyntiin. Joitakin pareja on mennyt jo kaupaksikin ja positiivisen palautteen jälkeen on kiinnostus alkanut hieman lisääntyä.
Pikaisten kustannuslaskelmien jälkeen tulin siihen tulokseen, että vaikka tästä pikku sivubisneksestä, joka on lähtenyt lupaavaan alkuun, ei kovin tuottavaa todennäköisesti koskaan saa, on hyödyn maksimoinnin kannalta paras tehdä sitä ihan virallisesti toiminimellä.
Toiminimi minulla on ollut jo pari vuotta varsinaisen työni takia, joten piipahduksen Patentti- ja rekisterihallituksen palvelupisteessä ja 57 euron maksun jälkeen toiminta on nyt virallista yritystoimintaa. Ja niinpä sitten piti pystyttää laajennus yrityksen saitille ja se löytyy osoitteesta dolls.fennotrans.fi.
Olinkin jo miettinyt, että nuo kenkäjutut pitäisi erottaa omaksi kokonaisuudekseen, kun niitä alkaa olla niin paljon. Nytpä sitten ovat ja pääsin vielä suunnittelemaan ihan uudenlaisen ulkoasun. Vanhaa saittia kun ei viitsi ihan äkkiä alkaa uusimaan, kun se on niin laaja, vaikka tietysti tyylitiedoston muokkauksella saisi aika paljon muutosta ulkoasuun.
Kenkiäkin on tietysti tullut tehtyä ja aivan erityisen tyytyväinen olen ihan uuteen malliin, jonka valitsin myös saitin etusivun kuvaksi. Näitä tulee todennäköisesti tehtyä enemmänkin, kun alan testailemaan erilaisia muunnelmia.
Cissyn ja CED-nuken lisäksi minulla on yksi Robert Tonnerin Tyler. Tai varsinaisesti se on Chicago-elokuvan Velma Kelly, mutta nuken vartalo on Tylerin, kuten monien muidenkin Tonnerin nukkejen.
En ole aiemmin yrittänyt tehdä Tylerille kenkiä, mutta kun aloin tekemään sille kokonaista asua, johon kuuluu myös kengät, tuli tehtyä kaavat avokkaisiin saman tien. Kaavojen teko on helpottunut huomattavasti kokemuksen myötä eikä niiden tekoon mennyt kauan. Ensimmäiset niillä tehdyt avokkaat näyttävät tältä:
Sitten innostuin leikkimään reikäpihtien kanssa ja tein mustat avokkaat, joissa on kullanvärisiä koristeita. Tekniikka on erittäin yksinkertainen: leikataan päällykset nahasta, asetetaan ne sisäpuolet tarkasti vastakkain (että reiät tulisivat täsmälleen samoihin kohtiin molempiin kenkiin) ja sitten vaan tehdään reikiä haluttu määrä haluttuihin kohtiin. Tämän jälkeen liimataan sisäpuolelle kangasta tms., joka sitten näkyy rei'istä ulospäin.
Lopuksi kasataan kengät normaaliin tapaan. Noista tuli vähän jäykät, vaikka kullanvärinen kangas oli hyvin ohutta. Paremmin muovautuvan päällisen saa liimaamalla erilliset kangaspalat joka reiän kohtaan, mutta se on sitten aikamoista näpertelyä ja vie hirveästi aikaa.
Välillä pitää tehdä jotain tosi omituisia tekeleitä, ihan vaan nähdäkseen, miltä lopputulos näyttää. Esimerkiksi seuraavat Cissyn kengät ovat varsin kömpelön näköiset eivätkä osoita erityisen hyvää makua, mutta en voinut vastustaa kiusausta, kun minulla oli varastossa tuota karvakangasta, tai ei se oikeastaan ole kangasta vaan pohja näyttäisi olevan jonkinlaista muovia. Tein siitä avokkaat ja reunoihin vedin kullanväristä kohomaalia, että olisivat vähän siistimmän näköiset.
Ostin joskus ihan muuhun tarkoitukseen jostain loppuunmyynnistä koristerusetteja, jotka nyt sitten sattuivat eteen siivotessani askartelutarvikelaatikoita. Tulipa mieleen, että kun Cissy on kuitenkin niin kovin nukkemainen, niin sen kengissä voi liioitella oikein kunnolla, joten tein ohuesta valkoisesta kankaasta avokkaat, joihin liimasin rusetit. Korot ovat valkoista massaa, jonka pintaan lisäsin hopeanväristä metallijauhetta (nimenomaan massan kanssa käytettäväksi tarkoitettua).
Tiimarista ostetut koristekuviotkin päätyivät koristamaan Cissyn kenkiä. Pohjana on punamustasta kankaasta tehdyt avokkaat, joihin sitten liimasin noita kuvioita. Ne eivät pysyneet kovin hyvin pelkällä liimalla, joten vedin lopuksi pintaan kaksi kerrosta sealeria ja se näyttäisi pitävän koristeet kiinni. Nämä näyttävät hirveän painavilta, kun nuo koristeet ovat niin isoja. Vähän pienemmillä koristeilla lopputulos olisi varmasti parempi.
Olen tehnyt CED-nukeille kenkiä, vaikkei minulla edes ollut nukkea. Nyt sitten tuli hankittua sellainen, kun aiemmat nuket ovat alennuksessa tämän vuoden malliston tultua myyntiin.
Tämä on Basic Colin eli alkuperäinen asu oli melko yksinkertainen: valkoinen hihaton pusero, siniset farkut ja valkoiset sandaalit. Tosin tuokin asu oli laadukas, mm. puserossa on pienet napit tavallisten neppareiden sijasta. Kuvassa nuken vieressä DVD-kotelo näyttämässä mittakaavaa.
Kuvassa näkyvä asu on itse tehty. Mekko on Cissyn, mutta koska se on joustavaa kangasta, ei sen saamisessa Colinille ollut mitään vaikeuksia. Kaulakoru on oma vanha, johon olen vaihtanut lyhyemmän ketjun. Rannekoru on sama kuin aiemmassa postauksessa näytetty. Vyö on euron hintainen rannekoru ja kengät ovat tietysti omaa mallistoani. Colinille näyttävätkin sopivan erityisen hyvin kullanväriset ja muut vaaleat kengät.
Jotkin projektit venyvät ja venyvät, kun joka vaiheen jälkeen pitää odottaa seuraavaan päivään, että kaikki on varmasti kuivaa ennen seuraavan vaiheen tekemistä. Yksi näistä kokeiluista valmistui äskettäin.
Aloitin ihan tavallisista valkoisista kangasavokkaista, joihin piirsin ensin lyijykynällä ruutujen viivat. Sitten maalasin viivat mustalla kohomaalilla. Viivojen vetämisessä on vielä vähän harjoittelemista, että tulevat tasaisesti...
Mietin ensin, että olisin käyttänyt kahta eri väriä ja jättänyt vain viivat mustaksi, mutta päädyin täyttämään osan ruuduista mustalla.
Sen jälkeen piti keksiä mitä valkoiseksi jääneisiin kohtiin. Olin ostanut ison purkillisen hopeanväristä koristehiekkaa, joten ajattelin liimata sitä niihin. Ajatuksena oli, että kengissä olisi sileitä kiiltävän mustia ruutuja ja röpelöistä hopeanväristä pintaa. Hyvä ajatus, mutten ollut ottanut huomioon, että hopeanvärisestä hiekasta varisi hienonhienoa hopeanväristä pölyä mustalle kohomaalille, joka oli hieman tahmeapintaista, vaikka olikin jo kuivaa.
Päätin sitten vetää vielä korot mustiksi tasapainottamaan kokonaisuutta.
Loppuihin valkoisiin alueisiin liimasin koristehiekkaa ja korkoihin lisäsin tarkoituksella hopeanväristä hiekkapölyä sormin, että olisivat samanväriset kuin kärkiosan ruudut. Ja lopuksi jälleen kerran pari kerrosta sealeria pitämään kaikki paikallaan.
Tästä projektista opin sen, että jos kohomaalin haluaa pitää sileänä ja kiiltävänä, se on lisättävä viimeisenä liimausten jälkeen. Toisaalta tuo mitä mustille ruuduille tapahtui sai miettimään myös sellaista, että päällystäisi koko kengän tasaisesti kohomaalilla ja sen kuivuttua ottaisi koristehiekasta hopeahippusia sormenpäihin ja vetäisi kenkien pintaan. Se saattaisi olla aika kivan näköistä.
Tein Cissylle jokin aika sitten avokkaat vaaleanvihreästä kankaasta tietämättä miten ne koristelisin. Kengät saivat sitten odotella vähän aikaa, että keksin sopivan menetelmän.
Kimalleliimakokeilusta innostuneena päätin kokeilla samantapaista lopputulosta vähän toisella lailla. Minulla oli muutamia eri värejä irrallisia kimalteita, joten päätin vetää kenkien pintaan liimaa ja ripotella siihen kimalletta. Liiman kuivuttua vedin pari kerrosta sealeria pintaan, ettei vihreitä hippusia rapise joka paikkaan, ja kengät olivat valmiit.
Yleensä en tee samaa mallia kahteen kertaan, mutta tein kuitenkin Cissylle samantapaiset sandaalit kuin CED-nukelle, kun malli oli mielestäni kiva, solkia oli vielä jäljellä ja satuin löytämään sopivanväristä nahkaa. Tuota nahkaa olikin aika iso pala ja suunnittelin siitä avokkaita, mutta enimmäkseen se on kyllä mennyt sisä- ja ulkopohjien tekemiseen näitä lukuunottamatta, koska se on juuri oikeaa sävyä vaaleisiin kenkiin käytettäväksi.
Alla toinen pari, jossa idea on sama kuin aiemmin Cissylle tekemässäni parissa. Koristeita oli vielä jäljellä ja halusin tehdä vähän tukevamman parin, koska alkuperäisissä oli melko hutera korko. Lisäksi näissä nahka on sisäpuolelta käsitelty sealerilla eikä kengistä pitäisi lähteä väriä nuken jalkoihin.
Tuota väriasiaa en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, mutta nyt kun olen tehnyt joitakin pareja myyntiin, olen ottanut senkin huomioon. Omalla Cissylläni on värijälkiä alkuperäisen asun verkkosukkahousuista, joten sillä eivät pienet lisätahrat olisi hirveä katastrofi, vaikka tietysti parempi, ettei niitä tule.
Kenkien lisäksi olen tehnyt muotinukeille joitain koruja. Tein aiemmin koruja itsellenikin, mutta en ole tehnyt pitkiin aikoihin ja myin suurimman osan tarvikkeistakin pois. Kaikkein pienimpiä helmiä jätin kuitenkin aika ison purkillisen juuri muotinukkejen tarpeisiin.
Hienoin (ja kallein) koruista lienee tämä hematiiteista ja aidoista Swarowskin kristalleista tehty helminauha. Tein tämän alunperin Kitty Collierille erästä tiettyä asua varten, mutta asu on nyt poistettu käytöstä, koska se osoittautui päästävän väriä.
Alla muita tekemiäni helminauhoja, ensimmäinen pelkistä hematiiteista ja toinen lasihelmistä.
Näiden lisäksi olen muokannut jotain valmiita koruja, esimerkiksi seuraavassa kuvassa olevaa äitini vanhaa kaulakorua. Korusta oli kadonnut pari kiveä, joten poistin ne osat ja vaihdoin ketjun lyhyempään.
Seuraavassa lasihelmistä tehty rannekoru, jossa olen käyttänyt kumilankaa, koska lukko olisi ollut liian iso korun pituuteen nähden. Nuken kädestä roikkuva ketju on nahkaisen kännykkäkotelon lenkki.
Ja tässä kännykkä, joka on tehty Cernit-massasta. Ehkä hieman kömpelön näköinen näin isona, mutta kannattaa ottaa huomioon, että sen mitat ovat oikeasti 1,1 x 2,5 cm.
Ostin askartelumaaleja, jotka käyvät monenlaisiin materiaaleihin, mm. kankaisiin. Nämä ovat sellaisia, joilla tehdään koholle jääviä kuvioita ja maali pursotetaan suoraan putkilon kapeasta kärjestä paikalleen.
Lähinnä tarvitsin kullan- ja hopeanväristä ja mustaa, mutta ostin myös pinkkiä, kun sitä oli saatavilla. Ja sitähän piti tietysti heti kokeilla tekemällä Cissylle yöpaitaan sopivat pistokkaat. Käytin sabluunaa, koska noin pienen kuvion tekeminen ei muuten oikein onnistu. Tupsut ovat peräisin koristenauhan pätkästä, jossa niitä oli parin sentin välein metallilangassa.
Kokeilin myös tehdä Cissylle samantapaiset avokkaat kuin aiemmin CED-nukelle pinkistä verkkokankaasta. Näihin laitoin tuota samaa pinkkiä reunoihin ja peittämään sisäpohjan reunat niin, etteivät ne näy ulospäin. Värin levittäminen vaatii vielä vähän harjoitusta, kun se pitäisi saada vedettyä riittävän paksulti ja tasaisesti yhdellä kertaa. Nyt jouduin paikkailemaan sitä jälkikäteen.
Olen tehnyt useamman parin avokkaita kokeillessani erilaisia materiaaleja. Kuvassa Cissyn avokkaat ruskeasta nahasta. Nahka oli oikeastaan vähän turhan paksua, joten lopputulos ei ole paras mahdollinen.
Tein myös muutaman parin CED-nukeille. Ensimmäiset ovat nahkaa, mutta koska se oli paljon ohuempaa kuin edellisen kuvan kenkäparissa, jälki on luonnollisemman näköistä. Seuraava pari on hopeanvärisestä kankaasta, joka on vahvistettu sealerilla. Kangas on varsinkin CED-nuken kenkiin parempi materiaali kuin nahka. Viimeisenä toinen versio kakkupaperitekniikasta, jota käytin valkoisiin Cissyn avokkaisiin. Tällä kertaa käytin vain pohjana tummaa kangasta, jolloin paperin kuviot tulevat paremmin näkyviin.
Nuo kolme CED-nuken kenkäparia ovat eBayssä myynnissä, kun testailen, olisiko näihin kiinnostusta. Cissyn kengät eivät ainakaan tunnu herättävän kummemmin kiinnostusta (olen kokeillut laittaa muutaman parin myyntiin), mutta se voi johtua siitä, että useimmiten Cissyt puetaan vanhanaikaisesti ja tekemäni kengät ovat uudenaikaisia.
Kengät ovat kuvassa hieman oudossa asennossa toisiinsa nähden, mutta muuten tuo toteutus ei näkyisi kunnolla. Kengissä on siis toisella puolella tuollainen metallikoriste ja toisella puolella on metallilangasta taivutettu lenkki, johon ketju on kiinnitetty. Ketju kulkee vapaasti koristeen läpi, joten sitä saa löysemmälle kengän jalkaanlaiton ajaksi ja sitten sen voi kiristää kuvassa näkyvällä tavalla.
Ruusuissa oli alunperin tarrakiinnitys, mutta irrotin tarrat ja kiinnitin kukat langalla. Kukan pohjassa on reikä, joten pujotin langan neulan avulla alapuolelta nauhoista ja kukan reiästä läpi, sitten pujotin lankaan niin ison helmen, ettei se mahdu reiästä läpi, ja pujotin langan takaisin reiän ja nauhojen läpi. Lopuksi vedin helmen langan avulla kukan sisään ja solmin langanpäät nauhojen alapuolella yhteen.
Jos joku olisi ollut kuulemassa, kun kasasin noita korvakoruja, niin ei ainakaan pitäisi minua kärsivällisenä. Jostain syystä ketjujen lenkkien aukominen ja sulkeminen on harvinaisen ärsyttävää puuhaa, kun lenkit aina lipsahtelevat pihdeistä ja sinkoilevat mihin sattuu. Ja noissa korviksissa on yhteensä 10 pientä ketjunpätkää plus tietysti kaulakorun 6 kiinnityslenkkiä. Riitti tuo homma kyllä vähäksi aikaa.
