19.1.06

Pohjien rakenteesta

Käytän kenkiä tehdessä paljon kiilakorkoja ja korokepohjia siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä on helpoin tehdä.

Kipsivalu on helppoa, mutta sillä ei mitään piikkareita tehdä, vaan rakenteen pitää olla tukeva. Pohjan ohuimmankin kohdan on oltava aika paksu, ettei se hajoa käsiteltäessä. Tietysti sitten kun pohja on päällystetty nahalla tms. tukevalla materiaalilla, kipsi kestää jo paljon paremmin, mutta tekovaiheessa säästää hermoja, kun ei yritä liian hauraita rakennelmia.

Jos haluaa ohuempia korkoja, pohja pitää tehdä nahan ja pahvin tai ohuen kuparilevyn yhdistelmästä. Silloin se ei hajoa helposti, mutta saattaa kyllä vääntyä pois muodostaan varomattomasti käsiteltäessä. Kuparilevy on hieman tukevampaa kuin pahvi ja tietysti mitä paksumpaa levyä, sen paremmin se pitää muotonsa, mutta kovin paksu levy ei ole käytännöllistä, koska sitä on hankala leikata.

Noiden lisäksi olen kokeillut myös korkkia. Siitä saakin erittäin kestävät kengänpohjat, käytetäänhän sitä oikeissakin kengissä, mutta työtä on sitten senkin edestä. Askarteluliikkeistä saa puolen sentin paksuista korkkilevyä, jota joutuu liimaamaan kerroksiksi, että saa tarvittavan korkuisen pohjan. Sitten pohjat muotoillaan mattoveitsellä haluttuun muotoon ja käytetään sellaisenaan tai eri materiaaleilla päällystettynä. Tässä menetelmässä on ongelmana myös se, että pohjista ei ihan helposti saa samanlaisia, vaan aina joku kohta on erikorkuinen, -levyinen tai -muotoinen.

Kuvissa on korkkipohjaisia kenkiä. Vasemman kuvan kengissä materiaali on selvästi näkyvissä ja oikealla oleva kenkäpari on päällystetty kokonaan nahalla.


Ei kommentteja: